runo

syön jogurttia ja kuuntelen Bluria

yöllä todennäköisesti mietin turhia

olispa jäljellä edes yksi savuke

sen polttaisin jos olis oma parveke

maailman meno ja yhteiskunta ahdistaa

taidan olla ainoo joka niitä kyseenalaistaa

maiharit jalassa kuljen puoliunessa

halveksunnan kohteena ihmisten keskuudessa

tämmöstäkö pitää jaksaa?

kun joutuu elämisestään maksaa